Huhu

 Kuulin tarinan - siis huhun, jota en pysty mitenkään varmistamaan todeksi.

Eräässä paikallisessa terveyskeskuksessa oli muistisairas potilas jätetty yksin odottamaan kuljettavaa taksia ilman saattajaa.

Potilas ei muistanut, missä asui, joten hän antoi osoitteeksi entisen osoitteensa, kun kuljettaja tuli hakemaan häntä.

Tulos ei ollut kovin hyvä.

Olen itse tuon kyseisen terveyskeskuksen asiakas. Ja kyllä ymmärrän miten tuo oli mahdollista. Itse olen jonkin aikaa harkinnut terveyskeskuksen vaihtamista. Jos vaihtaminen sinänsä auttaa muussa kuin että voi asioida toisen terveyskeskuksen kanssa.

Ehkä hyviäkin tarinoita voi joku kertoa suomen julkisesta terveyden huollosta. Vaikka kaunisteltuja tilastoja, joiden todellisesta luonteesta ei voi olla täysin varma.


Lue aina ensin https://kuolevanblogi.blogspot.com/2021/07/ensimmainen-postaus.html

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Doksepiini

 On mielenkiintoista huomata, miten Amerikkalaisten nettisivujen ja Suomalaisten nettisivujen tietämys Doksepiinista unilääkkeenä eroavat toisistaan. Kevyellä etsinnällä englanninkielieliseen maailmaan havaitsi, että doksepiini mielletään pääsääntöisesti unilääkkeenä tällä hetkellä. Toki aine alunperin on ollut masennuslääke. Suomalaiset sivut eivät juuri doksepiinia noteeraa - ja jos noteravat, niin tietoa ei juuri lääkkestä ole. Joitakin faktoja: 1. Unilääke koko alle 6 mg. Itse aloitin käyttämään 1 mg arvolla. Mutta virallisesti annokset ovat 6, 3 ja 1 mg. Tehokkaimmaksi väliksi mainitaan 6 - 3 arvoista annostusta. Joillakin Suomalaisilla sivulla puhutaan ihan käsittämättömistä annoskoista, varsinkin kun puhutaan docal nimisestä poistuneesta tabletista. 2. Kun tarkastelee yhdysvaltalaisia tutkimuksia, niin tämä on hyvä muistaa. Doksepiinia ei kannata ottaa hyvin syödyn aterian kohdalla. Varsinkin rasvapitoinen ateria siirtää lääkkeen maksihuipun saavuttamista kolmella tunnilla, joll
Read more »

Katsaus menneeseen vuoteen

 Tänään olo on aika kamala. Tuli nukuttua 9 tuntia, mutta sekään ei helpottanut oloa. Korvat soivat ja pää on aivan sekava. Ajattelin kirjoitella tähän ylös menneen vuoden tapahtumia.  Vuoden alku puolella minua vaivasi yhä kasvava väsymys ja kylmyys, tyypillisiä kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita. Kävin mielettömän väsymyskohtauksen jälkeen päivystyksestä, josta sain taskuni vain lämmintä kättä. Päivystys ei pystyisi auttamaan minua, vaan minun pitäisi ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Siellä voitaisiin tehdä hormoonitestejä, päivystyksessä sanottiin. No, meikäläinen meni pari viikko myöhemmin terveyskeskukseen, jossa toistaidoton lääkäri otti minut vastaan. Hän oli konsultoinut sisätautilääkäriä, joka oli tuumannut, että nostetaan tyroksiiniannostusta - hatusta heittän selvästi, sillä heillä ei tietenkään ollut mitään tietoa siitä, mikä olisi oikea nosto ja olivatko oireeni todella kilpparin oireita. Nostin heidän ehdottomansa määrän. Kaksi kertaa viikossa 50 mikrogrammaa lisää. Ja
Read more »

Talvi lähestyy

 Talvi on pian ovella. Nyt o kulunut 10 kuukautta siitä, kun kaikki alkoi. Jos on lukenut tätä blokia, niin lukija on huomannut, että alku oli melkoisen karmiva. Käytännössä jäin ilman minkäänlaista hoitoa ongelmaa, joka koko ajan vain voimistui ja paheni. No onneksi huippukohtaa seurasi tilanteen vakaantuminen ja lopulta asiat kääntyivät jollain tavalla parempaan suuntaan. Olen nyt kyennyt nukkumaan ilman unilääkettä pari kuukautta. Unen katoaminen ei ollut kuitenkaan primaariongelmani vaan vain secundaarinen. Uskoakseni uneni katosi, koska koin melko kammottavia tuntemuksia ja minulla oli ajoittain olo, että henki lähtee. Kesällä tutkin unilääkkeitä ja löysin doksepiinin, jota saattoi ostaa pieninä annoksina. Sain eräältä lääkäriltä reseptin ja käytin doksepiinia kahden ja puolen kuukauden verran koko ajan pienentäen annostani. Lopulta annos oli niin pieni, ettei sillä enää käytännössä ollut merkitystä - lopetin unilääkkeen ottamisen ja kykenin nukkumaan ilman lääkettä. Oireet eivät
Read more »